Yksityisteiden kunnossapito herättää paljon kysymyksiä, joihin liittyy sitkeitä uskomuksia. Osa uskomuksista sisältää totuuden siemenen, osa taas hankaloittaa tien kunnossapitoa turhaank. Kokosimme listan usein toistelluista väittämistä.

1. ”Metsätie kestää sellaisenaan vuosikymmeniä ilman kunnostusta.”

Hyvällä tuurilla ja optimaalisissa olosuhteissa metsätie voi kestää hoitamatta yli kymmenen vuotta, mutta luultavasti hoitamattomuus alkaa näkyä viimeistään jo viiden vuoden jälkeen. Vaikka hyvin rakennettu tie kestääkin pitkään, se vaatii silti jatkuvaa hoitoa. Sateet, routa, henkilö- ja raskasliikenne, kuten puunkuljetus kuluttavat tien pintaa ja aiheuttavat hoitotarvetta. Tien kevyt vuosittainen hoito sisältää lanauksen, tien varsien vesakoiden poiston, pienet paikalliset murskeen lisäykset ja ojien puhdistuksen tarpeen mukaan. Näillä hoitotoimilla vältetään kalliit ennen aikaiset perusparannukset. Hyvin hoidettuna ammattilaisen suunnittelema ja tekemä tie kestää 20-25 vuotta, jonka jälkeen sille tehdään kattavampi perusparannus. Jos säännöllinen hoito jätetään tekemättä, lyhenee käyttöikä yli puolella. 

2. ”Tiekunta ja tieyksiköinti aiheuttaa kustannuksia ja turhaa byrokratiaa.”

On totta, että jos tien käyttäjiä eli tieosakkaita on vähän, voi tien ylläpito onnistua ilman tiekuntaa ja tieyksiköintiä. Järjestäytynyt tiekunta ja tien yksiköiminen tuo tien ylläpitoon järjestelmällisyyttä ja voi säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Oikein tehty tieyksiköinti takaa, että tiemaksut kohdistuvat oikeassa suhteessa kullekin tien käyttäjälle. Yleensä tiekunnalle riittää vuosittainen tiekunnan kokous, jossa päätetään tien huollosta ja kunnossapidosta. Tiekunta huolehtii jatkuvan perushuollon lisäksi, siitä että perusparannukset ja isommat kunnossapitohankkeet tehdään ajallaan ja oikein. 

3. ”Toimitsija tai hoitokunta voi päättää asioista miten haluaa.”

Yksityisteiden päätöksentekoa ohjaa yksityistielaki. Toimitsijalla tai hoitokunnalla ei ole yksin valtuuksia tehdä päätöksiä, vaan se hoitaa käytännön asioita tiekunnan asettamien päätösten ja budjetin puitteissa. Isot ratkaisut tehdään aina tiekunnan kokouksissa osakkaiden toimesta.

4. ”Tiemaksut ovat vain turhaa rahastusta.”

Tiemaksut ovat yksityisteiden ensisijainen rahoituskeino, ja ne perustuvat tieyksiköintiin eli siihen, kuinka paljon kukin kiinteistö käyttää tietä. Raha käytetään yleensä suoraan tien kunnossapitoon. Ilman tiemaksuja tie rapistuu nopeasti, sillä siitä ei pidetä huolta. Huonokuntoinen tie laskee kiinteistöjen arvoa ja sen ylläpitäminen on pitkällä aikavälillä kalliimpaa kuin pienempien hoitotoimien tekeminen ajallaan.

5. ”Soraa kannattaa lisätä aina, kun tie on huonossa kunnossa.”

Pelkkä soran lisääminen ei yleensä ratkaise ongelmia, jos tie ei kanna tai vesien ohjaus on pielessä. Usein tien todellinen ongelma on huono kuivatus tai routavauriot, jotka eivät korjaannu pelkällä soran lisäämisellä. Sora on viimeinen silaus, eikä yksinään riitä korjaamaan vaurioitunutta tietä.

6. ”Metsätien varressa vesakko saa kasvaa vapaasti, kunhan se ei osu autoihin.”

Tien varressa kasvava vesakko vaikuttaa tien kuivatukseen. Mikäli vesakkoa ei raivata, se varjostaa tien reunoja ja hidastaa tien kuivumista. Kosteus ja hitaasti sulava routa altistaa tien vaurioille. Oikea-aikainen vesakon raivaus on yksi edullisimmista tavoista parantaa tien kestävyyttä. Vesakon raivaus on myös turvallisuuskysymys, se parantaa näkyvyyttä tiellä. 

7. Tien perusparantaminen on kallista, hankalaa ja työlästä.”

Perusparannus on investointi, sen tekeminen ajoissa on edullisempaa kuin lykkääminen siihen pisteeseen, jossa tie on vaikeasti ajettava tai ajokelvoton. Tien perusparannukseen on haettavissa Metka-tukea, joka kattaa perusparannuksen kuluista noin puolet. Kun perusparannus suunnitellaan ammattilaisen toimesta, saadaan projekti vietyä alusta loppuun helposti, aikataulussa ja budjetissa pysyen. Kokenut ammattilainen osaa ottaa jo suunnittelussa huomioon tien erityispiirteet ja kaikki perusparannukseen vaikuttavat tekijät, näin vältytään yllätyksiltä ja lisäkustannuksilta. Perusparannusta toteutettaessa työnjohdon sekä koneurakoitsijan osaaminen korostuu.

8. ”Kuka tahansa koneurakoitsija osaa rakentaa tai perusparantaa metsätien.”

Urakoitsijoiden osaamisessa ja kalustossa voi olla suuria eroja, mikä näkyy työn lopputuloksessa ja laadussa. Siksi selkeä tarjouspyyntö, kirjallinen sopimus, osaava työnjohtaja sekä laadunvalvonta ovat avaimia onnistuneeseen lopputulokseen. Halvin ei välttämättä pitkällä aikavälillä ole paras tai kustannustehokkain ratkaisu.

Mikäli on metsä- tai mökkitien kunto arveluttaa, ota yhteyttä asiantuntijaamme, niin selvitetään tienne huolto- ja kunnostustarve.