Sähköverkkojen puustoriskit kasvavat – miksi vierimetsänhoito on välttämätöntä kriittiselle infrastruktuurille?

Puut ovat suomalaisen luonnon ja talouden kulmakivi. Samaan aikaan ne muodostavat yhden merkittävimmistä operatiivisista riskeistä sähkön siirto- ja jakeluverkoille. Sähköverkkojen puustoriskit eivät ole uusi ilmiö, mutta niiden vaikutus kasvaa nopeasti ilmastonmuutoksen, lisääntyvien myrskyjen ja yhteiskunnan kasvavan sähköriippuvuuden myötä.

Viime vuosien suhteellinen myrskyjen vähäisyys on voinut luoda virheellisen turvallisuuden tunteen. Todellisuudessa riski ei ole kadonnut – se on vain odottanut seuraavaa koetinkiveä.

Myrskyt ja sähkönjakelun häiriöt – Hannes-myrsky ei ollut poikkeus

Hannes-myrsky jätti pahimmillaan lähes 200 000 sähkönkäyttäjää ilman sähköä ja oli sähkönjakelulle vaikein myrsky noin kymmeneen vuoteen. Se ei kuitenkaan ollut poikkeuksellinen tapahtuma, vaan ennakkovaroitus siitä, miten haavoittuva kriittinen infrastruktuuri voi olla, kun puustoriskit ja sään ääri-ilmiöt kohtaavat.

Historiasta löytyy useita vastaavia esimerkkejä, kuten Asta-, Veera- ja Tapani-myrskyt sekä Hannes-myrsky (Ruotsissa Johannes), joka kaatoi Ruotsissa arviolta yli 10 miljoonaa kuutiota puuta, jotka osoittavat, että paikallinenkin myrsky voi lyhyessä ajassa aiheuttaa valtavia metsätuhoja ja laajoja sähkönjakelun häiriöitä.

Kysymys ei ole siitä, tuleeko seuraava myrsky, vaan milloin se tulee ja kuinka voimakkaana.

Sähköriippuvuus kasvaa, puustoriskit pysyvät

Sähkö on yhä useamman kriittisen toiminnon perusta: lämmitys, tietoliikenne, vesihuolto, liikenne ja terveydenhuolto ovat kaikki riippuvaisia sähkönjakelun jatkuvuudesta. Samalla sähköverkkojen säänkestävyys ei kaikilta osin kehity samaa tahtia kuin riippuvuus sähköstä.

Yksi keskeinen muutos on sulan maan kauden pidentyminen. Kun myrskyt ajoittuvat yhä useammin aikaan, jolloin maa ei ole roudassa, puiden kaatumisriski kasvaa merkittävästi. Lumikuorman ja tuulen yhdistelmä lisää painetta erityisesti ilmajohdoille ja niitä ympäröivälle puustolle.

Kaapelointi ei yksin ratkaise sähköverkkojen puustoriskejä

Maakaapelointi on monilla alueilla perusteltu ja tehokas ratkaisu. Harvaan asutussa, metsäisessä Suomessa se ei kuitenkaan ole kaikkialla kustannustehokasta tai teknisesti järkevää. Ilmajohdot säilyvät osana sähköverkkoa vielä pitkään, erityisesti pitkien siirtoetäisyyksien alueilla.

Siksi huomio on kohdistettava siihen, missä riski todellisuudessa syntyy:
puustoon sähkölinjojen läheisyydessä ja sen hallintaan.

Vierimetsänhoito on sähköverkon jakeluvarmuuden ydintoimenpide

Vierimetsänhoito on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää sähköverkkojen puustoriskejä ja parantaa jakeluvarmuutta. Kyse ei ole satunnaisista raivauksista, vaan pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta riskienhallinnasta, jossa:

• Tunnistetaan kriittiset linjakohteet
• Arvioidaan kaatumis- ja lumikuormariskit
• Kohdistetaan toimenpiteet sinne, missä vaikutus on suurin
• Yhdistetään turvallisuus, kustannustehokkuus ja ympäristövastuu

Oikein toteutettu vierimetsänhoito vähentää merkittävästi sähkökatkojen riskiä myrskytilanteissa ja lyhentää mahdollisten häiriöiden kestoa.

Sähkölinjojen puustonpoisto vaatii erityisosaamista

Sähkölinjojen puustonpoisto ei ole tavanomaista metsänhoitoa. Luontovarmalla on tuhansien linjakilometrien kokemus sähkölinjojen puustonpoistosta, minkä ansiosta tiedämme käytännössä, mitä työn turvallinen, tehokas ja sähköverkon operatiiviset vaatimukset täyttävä toteutus edellyttää. Työ tehdään usein jännitteisten rakenteiden läheisyydessä, haastavissa maastoissa ja tiukkojen turvallisuusvaatimusten alaisena.

Onnistunut toteutus edellyttää:

• Koulutettua henkilöstöä
• Oikeita työmenetelmiä ja kalustoa
• Ymmärrystä sähkönjakelun operatiivisista vaatimuksista
• Kykyä suunnitella ja toteuttaa kokonaisuuksia, ei yksittäisiä toimenpiteitä

Puustoriskien hallinta on osa kriittisen infrastruktuurin kunnossapitoa – ei irrallinen metsätaloustoimi.

Puustoriskien hallinta kannattaa tehdä ennen seuraavaa myrskyä

Myrskyt testaavat sähköverkkojen operatiivisen toimintakyvyn vasta silloin, kun olosuhteet ovat huonoimmillaan. Silloin on jo liian myöhäistä reagoida.

Nyt on oikea hetki arvioida:

• Ovatko sähköverkkonne puustoriskit hallinnassa?
• Onko vierimetsänhoito suunnitelmallista ja ennakoivaa?
• Vai luotetaanko siihen, että seuraava myrsky kiertää omat verkot?

Kirjoittaja on Luontovarman liiketoimintajohtaja Tuomas Kähö.